Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry täyttää vuosia

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry juhlii 50. toimintavuottaan. "Laululla on tekijänsä" - tunnuksen saanut juhlavuosi tuo monien tapahtuminen kautta esiin suomalaisen musiikin luovia tekijöitä. Juhlavuoden suojelija on Tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Elvisin vuoteen kuuluu muun muassa tammikuulta huhtikuulle ulottuva lauluntekijäklubi Helsingin Kulttuuriareena Gloriassa, juhlakonsertti lokakuussa sekä suuri joukko tapahtumia yhteistyössä muiden kevyen musiikin toimijoiden kanssa.

Juhlavuoden kunniaksi Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry on julistanut sävellyskilpailun vanhoille kansanomaisille soittimille sekä tilannut uusia jazzsävellyksiä pienkokoonpanoille. Kansanmusiikkikilpailun satoa kuullaan heinäkuussa Kaustisella ja uusia jazzsävellyksiä lokakuussa Helsingin UMO Jazz House -klubilla.

Säveltäjät ja Sanoittajat Elvis ry:n historiallisesti merkittäviä tehtäviä on ollut muun muassa kevyen musiikin arvostuksen nostaminen. Kevyellä musiikillakin on tekijänsä.

"Luovat ihmiset eli musiikin tekijät jäävät helposti harmaiksi eminensseiksi. Esiintyvät taiteilijat näkyvät ja kuuluvat paremmin.", toteaa Elvis ry: tä kaksi vuotta puheenjohtajana luotsannut Jani Uhlenius Teostory-lehden haastattelussa.

Luovan työn tekijöiden, säveltäjien ja sanoittajien, teokset ovat tärkeää kansankulttuuria. "Monen suomalaisen kansallinen identiteetti peilautuu kurinalaisin riimein tehdystä lyriikasta, joka on saanut siivet onnistuneesta melodiasta", Uhlenius sanoo.


Lauluntekijäklubi starttaa Gloriassa

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry avaa 50-vuotisjuhlallisuutensa Lauluntekijäklubilla 28. tammikuuta Kulttuuriareena Gloriassa (Pieni Roobertinkatu 12). Kahden viikon välein toimiva klubi esittelee suomalaisia lauluntekijöitä. Ensimmäisen illan tekijä-esiintyjiä ovat Tuomari Nurmio, Anna-Mari Kähärä ja Make Tommila.

Klubin tarkoituksena on kiinnittää erityistä huomiota musiikin ravintoketjun alkulähteeseen, lauluntekijöihin. Musiikin lähtökohtahan on, että joku luo esitettävän kappaleen. Luovan työn merkitys turhan usein peittyy ja jopa unohtuu tämän päivän musiikkituotannossa.

Esiintyjävalinnoissa on lähdetty siitä, että klubilla esiintyvät tekijät pystyvät tarvittaessa esittämään musiikkiaan soolona. Joissakin tapauksissa on päädytty myös duo-vaihtoehtoon, mutta hyvin riisutussa muodossa musiikkia pyritään klubilla esiin tuomaan. Akustisilla esityksillä pyritään korostamaan sävelen ja sanan substanssin merkitystä.


Lentävä matto Porissa

Torstaina 29.1. on vuorossa Elvis ry:n juhlavuoden ensimmäinen yhteistyötapahtuma, kun Pori Sinfonietta ja Lapsikuoro Katajanmarjat esittävät satukonsertin ”Lentävä matto” Promenadikeskuksessa Porissa. Kapellimestarina on Petri Juutilainen ja kuoroa johtaa Mira Vasslev. Konsertti on juonellinen kokonaisuus, jossa esitetään Jussi Rasinkankaan säveltämiä, Juhani Konolan ja Matti Laasosen säveltämiä sekä Petri Juutilaisen sovittamia lauluja. Tekijät ovat Elvis ry:n jäseniä.


Juhlakonsertti lokakuussa

Elvis ry:n juhlakonsertti pidetään 5.10.2004 Tampere-talossa Vantaan Viihdeorkesterin voimin. Konsertin televisioi TV2.


Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry 1954-2004: historiaa

Säveltäjät ja Sanoittajat ELVIS ry perustettiin 28.10.1954 nimellä Suomen Elokuvasäveltäjät r.y. Yhdistyksen perustajajäseniä olivat Heikki Aaltoila, Harry Bergström, George de Godzinsky, Tapio Ilomäki, Taneli Kuusisto, Toivo Kärki, Georg Malmstén, Einari Marvia, Tauno Pylkkänen, Sulho Ranta, Matti Rautio ja Ahti Sonninen.

Kimmokkeena yhdistyksen perustamiseen oli ennen kaikkea elokuvasäveltäjien neuvotteluaseman parantaminen suhteessa elokuvatuottajiin. Tuottajat olivat sitä mieltä, että Teoston kautta perityt mekanisointikorvaukset olivat riittävä korvaus säveltäjille. Säveltäjät taas pitivät kiinni näkemyksestään, että sävellystyöstä on tilaajan maksettava työpalkkio ja Teoston kautta tulevat tekijänoikeuskorvaukset taas ovat korvausta teosten käytöstä. Ilman työpalkkiota säveltäjälle saattoi käydä niin, että jos elokuva ei menestynyt, jäivät tekijänoikeuskorvauksetkin vaatimattomiksi. Pitkien neuvottelujen jälkeen solmittiin vuonna 1957 työehtosopimus Suomen Filmivalmistajien liiton ja Suomen Elokuvasäveltäjät r.y.:n välillä.

Toinen motiivi Suomen Elokuvasäveltäjät r.y.:n perustamiseen oli se, että vuonna 1945 perustettu Suomen Säveltäjät r.y. keskittyi yksinomaan vakavan musiikin säveltäjien etujen ajamiseen. Yhdistyksen ulkopuolelle jäi paljon sellaisia säveltäjiä, jotka olivat suomalaisille paljon tutumpia kuin useimmat taidesäveltäjät.

Ennen oman yhdistyksen perustamista kevyen musiikin säveltäjien asema oli jo pikku hiljaa parantunut Teostossa. Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teoston olivat vuonna 1928 perustaneet taidemusiikin säveltäjät yhdessä musiikkikustantajien kanssa. Kevyen musiikin säveltäjien asema oli Teostossa aluksi huono: heidät hyväksyttiin kyllä Teoston asiakkaiksi, mutta yhdistyksen päätösvaltaa käyttävien jäsenten statusta heille ei myönnetty, ei myöskään johtokuntapaikkoja.

Ensimmäinen läpimurto tapahtui vuonna 1947, kun George de Godzinsky, Georg Malmstén ja Toivo Kärki hyväksyttiin Teoston jäseniksi. Seuraava askel oli se, että vuonna 1952 Georg Malmstén valittiin ensimmäisenä kevyen musiikin säveltäjänä Teoston johtokuntaan.

Vuonna 1966 tuli voimaan sääntömuutos, jonka mukaan myös sanoittajat hyväksyttiin Teoston jäseniksi. Samalla johtokunnan kiintiöitä muutettiin niin, että kuudesta säveltäjästä kahden tuli olla elokuva- ja viihdemusiikin alalta ja lisäksi yhden jäsenen sanoittajien piiristä. Ensimmäiseksi Teoston johtokunnan sanoittajajäseneksi valittiin tuolloin Kari Tuomisaari.

Historiallisista syistä johtuen Teoston tilitysjärjestelmä suosi pitkään vakavan musiikin säveltäjiä kevyen musikin tekijöiden kustannuksella. 1970-luvun ja 1980-luvun aikana Teoston tilitys alkoi Elvis:in toiminnan myötä muuttua paremmin vastaamaan kultakin musiikin käyttöalueelta perittyjä korvauksia. Suuri periaatteellinen uudistus tehtiin vuonna 1994, jolloin Teoston tilitysjärjestelmästä poistettiin vakavaa musiikkia suosinut genrejärjestelmä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana on laskutuksen ja tilityksen vastaavuus tullut Teoston tilityksissä jo yleisesti hyväksytyksi periaatteeksi.

Fimic
27 January, 2004